keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Smart Lipo - vartalo kaipaa kiristystä

Vartalo kaipaa kiristystä.
Taakse jääneet ovat päivät jolloin kaupassa ei ollut tarpeeksi pieniä vaatteita.
Maailman loppu on selvästi lähestymässä, sillä fysiikan lait ovat alkaneet toimia oudosti. Jos olet 6 kk karkkilakossa et laihdu grammakaan, mutta jos syöt yhden vihreän kuulan lihot heti kilon.
Jos urheilet hulluna et laihdu yhtään, mutta jos et urheile lihot heti 10 kg. Joita ei saa pois millään.
Avuksemme on saapunut Smart Lipo. Sekään ei urheile puolestasi, mutta auttaa hävittämään paikallisia rasvakertymiä, joihin ei muuten tepsi mikään.
Smart Lipo laser-rasvaimu on paikallispuudutuksessa tehtävä helpohko (potilaalle) toimenpide, jossa mennään pienestä reiästä ihon alle ja sulatetaan ylimääräinen rasva. Sulanut rasva voidaan sitten imeä pois Water Jetillä (vesiavusteinen rasvaimu) tai joissakin tapauksissa jättää paikalleen, josta elimistö hitaasti hävittää sen noin 6 kk kuluessa.
Tuo oli kansankielellä selostettuna suunnilleen se mitä tapahtuu.
Toimenpiteen jälkeen puetaan päälle "kiristävä kude", tiukka alusasu, jota pidetään 2 viikkoa. Sairaalassa ei tarvitse yöpyä, vaan uusi laihempi olemus voi kotiutua muutaman tunnin kuluttua. Kovasti kipeä ei jälkikäteen ole, mutta vähän arka kuitenkin. Lepoa ja dekkareita ensialkuun ja töihinkin voi mennä melkein heti riippuen toimenpiteen laajuudesta.

keskiviikko 23. syyskuuta 2009

Tuoreeks terveeks




Aikaa on nyt kulunut ja Aikku jatkoi kuoriutumista vielä jonkin verran. Ei niin, että nahka olisi uudestaan irronnut, mutta lisää pigmenttiä nousi pintaan ja irtosi.

Mielestäni tässä melko hyvin on toteutunut yhden Erbium Fraxel-hoidon tavoite. Iho on kirkastunut ja jotenkin terveen näköinen. Kaikki näkevät, että jotain hyvää on tapahtunut, mutta on vaikeaa osoittaa tarkkaan sormella mitä se on....


Ja nyt Aikku tahtoo seuraavan hoidon....

Seuraava tehdään vähän pienemmillä tehoilla ja katsotaan mitä sitten tapahtuu.

torstai 17. syyskuuta 2009

Plastiikkakirurgi


Plastiikkakirurgi tekee yleensä ihmeitä. Tavalla tai toisella.

On ihme miten hän pystyykin kadottamaan puhelimensa, silmälasinsa, KALENTERIN, lompakon, salkun, takin, you name it..... kymmenen metrin matkalla.....

Hän saa kaaoksen aikaan omalla kohdallaan, mutta järjestyksen potilaiden elämässä.
Plastiikkakirurgi on arjen taidemies. Taidemies ja tiedemies.

Jos ihminen on mennyt rikki voi plastiikkakirurgi korjata. Joskus ihmiset ovat aika hajalla jo syntyessään, silloin tarvitaan taidemiestä apuun. Ja hän saapuu.

Taidemies harrastaa myös tavallista kauneuskirurgiaa. Siinäkin hän on varsinainen mato. Kaiketi jonkun sortin luonnonlahja harjoituksella terästettynä.

Joskus asiakkaat kyselevät mistä tietää onko kirurgi hyvä vai ei?

No, jos henkilökunta suostuu potilaaksi, niin lääkäri on hyvä... Kysy vaikka...

tiistai 15. syyskuuta 2009

Aikku on normalisoitunut

Nyt on siis 6. hoidon jälkeinen päivä. Eilen jo Aikku oli lähes normaali.... Mutta nyt alkaa ilmekin kirkastua.




Kaula on vielä vähän raidallinen ja poskillakin erottuu punerrusta, mutta oikeasti sitä ei juurikaan huomaa... Aika hyvä.

maanantai 14. syyskuuta 2009

3. päivä

Aikku kotona viikonloppuna.

Aikku lauantai-aamuna. Tässä kannattaa kiinnittää lähinnä huomiota Aikun silmiin, jotka ovat kuin orvokit.
Tuijottava katse johtunee siitä, että henkilö yrittää ottaa kuvaa itse itsestään. Näky on vielä vähän turhan kirjava ja rasvaa on näköjään laitettu melkoisesti... Sen voi päätellä kampaustyylistä.

Aikku on lähdössä sienimetsään....

Ja kas, sieniretki onkin tehnyt tehtävänsä ja osa ihoa on kuoriutunut iltapäivään mennessä.


Poskilla näkyy vielä ruskeaa hitua, jonka kannattaa antaa lähteä itsestään suihkussa. Vettä saa valuttaa reilusti ja pitkään.



Ja sunnutai-aamuna on näky tällainen:



Tämä on siis 4. hoidon jälkeinen päivä. Punoittaa vähän, mutta ruskea karsta on irronnut. Jippii.









Pahoittelen kuvalaatua, mutta hän on ihan itse kuvannut itseään sisukkaasti ja kyllä noista nyt vähän suuntaa aavistaa....

perjantai 11. syyskuuta 2009

2. päivä hoidon jälkeen




















Epätoivon syvin syöveri? Aikku näyttää kauempaa katsottuna erittäin ruskettuneelta, mutta läheltä totuus paljastuu.
Tällaisen ulkonäön aiheuttajaa on sivullisen vaikea arvata. "Mitä hänelle ON VOINUT TAPAHTUA", pohtivat tädit kaupassa.

Ruskea ruudutus alkaa kohta kuoriutua, mutta nämä pari ensimmäistä päivää on parasta pysyä pois ihmisten ilmoilta. Ohi ajavat pyöräilijät saattavat ajaa ojaan ja autoilijat toistensa perään....
Eikä kaupassakaan voi kaikille selittää mistä on kysymys. Huh-huh.
No, huomenna on jo parempi. Tässä vaiheessa ihoa kiristää ja rasvaa kuluu. Muuten ei ole kipeä tai tunnu huonolta. Jostain syystä huomaa kuitenkin erityisesti varovansa kuumia asioita, kuten kattilan kannen raottamista tai uuniin kurkistamista...





torstai 10. syyskuuta 2009

Seuraava päivä

AAMULLA:


Kirjavanvakava ilme.





Aikku näyttää ruudulliselta aamulla. Vähän kuin olisi saanut sulkapallomailasta... Valkoinen hohdepinta on voidetta.



Vähän naurattaa kaamea ulkonäkö, mutta naama ei anna periksi naureskelulle. Kiristää.... tosin turvotus on lähes olematonta. Tästä ovat varmasti samaa mieltä kaikki, jotka ovat kokeneet aiemman (vanhemman mallisen) fraxel-hoidon jälkiturvotuksen.
ILTAPÄIVÄLLÄ:

Jopas jotakin. Aikku ruskettuu silmissä. Väri muuttuu todella nopeasti ruskean suuntaan. Iho valmistautuu kuoriutumaan ja sen mukana lähtee vanhaa pigmenttiä. Kummallinen kelmumainen vaikutelma iholla johtuu voiteen yliannostuksesta, samoin hattu. Hattu on päässä, koska kasvoilla on niin paljon rasvaa, että tukka juuttuu kiinni...

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

Hoitopäivä


On hoidon aika.
Emla-puudutetta ei tässä tässä Fraxelointi-mallissa käytetä. Emla-puudute sisältää paljon vettä ja tämä laservalon aallonpituus ( 2940 nm) imeytyy veteen tavalla, joka haittaa hoitoa. Sen kuulee hoitoa tehdessään. Sen sijaan, että kuuluisi terävä "ritz"-ääni, kuuluukin vaivainen "bffft", eikä näy jälkeä edes kunnolla.

Aikku tahtoo tehoa, Emlaa ei siis harkita.
Sini valmistautuu tekemään hoidon ja sonnustautuu suojalaseihin. Näyttää hieman kärpäseltä. Tämä on ammatin varjopuolia. Kun kaiken päivää on päässä toinen toistaan kummallisemmat suojalasit tuppaa outo muoti siirtymään myös aurinkolaseihin.... Ei erota oikein tyylejä. Yhet lasit, kiitos! Ainoat kriteerit on "ei saa painaa" ja "ei saa valua".

Asiaan. Hoito ei tunnu Aikusta juuri miltään. Vähän kuin nokkonen, mutta miedompi... Epäilen onko Aikku nähnyt koskaan nokkosta, saati kokeillut.....


Tässä on hoito nyt menossa. Aikku ei ole moksiskaan. Joidenkin kohdalla tilanne voi olla toinen ja siksi on syytä keskustella hoitajan kanssa ennen hoitoa. Kipulääkettä voidaan antaa etukäteen, mutta sitten voi olla hyvä ettei mene omalla autolla kotiin.

Valmista on. Ihon pinnalla näkyy nyt hetken aikaa valkoisena jälki, joka kohta katoaa ihon alkaessa punoittaa kauttaaltaan. Jälki tulee näkyviin uudestaan huomenna ruskean värisenä. Jippii. Sitä odotellessa... Nyt vähän polttelee.
Aikku kotiin jäähtymään.
Iholle vain öljymäisiä litkuja (Ceridal Lipogeeli), ei emulsiovoiteita. Emulsiot kirvelevät tässä vaiheessa. Katsotaan huomenna....



Tämä kuva on melkoisen heti hoidon jälkeen.

tiistai 8. syyskuuta 2009

Aikku ennen hoitoa







Tämä on Aikku.


Aikku on kiltti kun antaa julkaista naamansa blogissa.
Aikku on verisuonihoitaja.




Aikku ennen hoitoa on ihan OK, mutta pientä korjaamista toki kaikilta löytyy... Vuosien varrella kasvojen iho ikäänkuin kuluu ja siihen kertyy ryppyjä ja värivirheitä. Laserhoito (tässä tapauksessa käytämme Erbium Fraxel-kuorintaa) uusii ihoa tehokkaasti. Otsan rypyt häiritsevät häntä ja silmäkulmiin on kertynyt pigmenttiä ja vekkejä.
Kohta se alkaa.

perjantai 4. syyskuuta 2009

Lääkärit hirvimetsällä

Lääkäreitä on monia eri lajeja. Eräs mielenkiintoisimmista lajikkeista on kirurgi....

Seuraava tarina valottaa asiaa hieman.

Lääkärit olivat hirvimetsällä.
Hirvi sattui tulemaan ensimmäisenä sisätautilääkärin kohdalle. Sisätautilääkäri tutkaili hirveä tarkoin ja mietti mihin kohtaan pitää tähdätä, että hirvi kuolee heti eikä joudu kärsimään.
Hirvi ehti mennä menojaan ennen kuin oikea kohta löytyi...
Seuraavaksi hirvi tuli psykiatrin kohdalle. Psykiatri aikoi ampua, mutta tuli ajatelleeksi mahtoiko hirvellä olla perhettä ja jäisikö joku mahdollisesti kaipaamaan sitä ja miltä hirvestä tuntuisi kun se tajuaisi kuolevansa ja... Hirvi arvatenkin meni menojaan....

Seuraavaksi hirvi tuli kirurgin kohdalle, joka posautti sen samantien pois päiviltä ja sanoi sitten anestesialääkärille: "Käy katsomassa oliko se hirvi?"