Aika entinen...

Kuten kuvasta huomaatte, olen luultavasti syntynyt suojalasit silmillä. Tuo kuva on 60-luvulta mökiltä, siihen aikaan käytettiin meillä maalla tuollaisia hassuja kankaisia aurinkohattuja, joita olen nyt nähnyt vanhemmilla japanilaisilla naisilla TV-kuvissa.

Aika entinen ei koskaan enää palaa...

Monessakaan mielessä. Japani kaatuilee tunti tunnilta pahemmin ja lapsuuden viattomat aurinkoiset kesä ovat auttamattomasti takana. Ne nyt olisivat tietysti takana ilman tsunamejakin...

Olen katsonut uutisia kellon ympäri. Olen perehtynyt myös Tshernobylin tapahtumiin nyt. Silloin aikanaan en halunnut kuulla niistä mitään... Oli liian lähellä...

Nyt olisi helpompaa jos saisi mennä vaikka raivaamaan lautoja tai tekemään edes jotain.

Tosin synkkyyteen vaipumisesta ei nyt ole ainakaan mitään hyötyä. Olen syönyt muutamia Mignon-munia, se auttaa tasapainottamaan tunnelmia. Kevätkin on tulossa ja kamalat lumimassat sulavat vähitellen.

Valo paljastaa ikkunoiden ja pölyjen lisäksi naamassa tapahtuneet katastrofit. Talvi on kuivattanut ja ärsyttänyt. Yletön lämmitys on aikaansaanut tuhoa pintarakenteissa. Pakkanen ja tuuli on tehnyt loput ... Iho on ärtynyt ja punoittaa. Tämä on tapahtunut muillekin kuin minulle. Koko kevään olen tehnyt hommia KTP-laserilla ja poistanut couperosaa niin miehiltä kuin naisiltakin.

Punoituksen voi hoitaa hyvin ennen kesää, mieluummin ennen kesää kuin heti kesän jälkeen. Sitä paitsi kesällä siitä on eniten hyötyä, voi siis viilettää ilman meikkiä rauhassa kun väri on tasaisempi.

Myös erbium-kuorinnasta on hyötyä värin tasaamisessa. Sen voi hyvin tehdä myös keväällä ellei nyt ole aivan kamalan herkkä pigmenttihäiriöille.

Sini on tehnyt talven aikana ison määrän päänahan meso-hoitoja. Jos päänahan kunto tai hiusten harveneminen huolettaa, voi tätä hoitoa kokeilla.

Monen moista pientä voi tehdä ennen kesää, puhumattakaan karvan poistosta...

Kesä on tulossa... ennemmin tai myöhemmin. Toivottavasti ennemmin.

Iloista valoisaa aikaa kaikille!

ps. Rajoita suklaan syöntiä kuitenkin vähän... tasapaino kaikessa...

Olen normaali

Tapahtui maailman hassuin juttu... Kuulin, että useammatkin lukijat ovat luulleet minun naamani jääneen pysyvästi punaiseksi... ja etten sitten ole enää täällä töissä kun naama on tohjona... tai muuta vastaavaa.

Haha.

Siitä ei ole kyse. Kun laitoin jutun "Laserhoitaja on pudonnut itse kaivamaansa kuoppaan" oli tarkoitus vain demonstroida, että osaan kyllä samaistua potilaan ajatusmaailmaan silloin kun naama on kuin tomaatti.

Naama on normalisoitunut aikaa sitten.

Keväällä täällä pitää muutenkin kiirettä. Karvanpoisto laserilla on päivän sana. Käytämme siis sekä Diodi- että Alexandriitti-laseria. Molemmilla saa karvan pois, Alexandriitti on aavistuksen nopeampi ja ärhäkämpi, jotkut haluavat hoidon mieluummin Diodilla. Kasvojen alueella Alexandriitti näyttäisi olevan parempi. Loppujen lopuksi vähän niinkuin makuasia....

Parrakas nainen

Parrakas nainen on tavallisempi ilmiö kuin voisi luulla.
Tässä en nyt puhu siitä tilanteesta, jossa tummalla ihmisellä on normaalia tummaa viiksikarvoitusta.

Puhun siitä kun naisella on parta. Kovaa piikkimäistä karvaa leuassa ja/tai ylähuulella.

Vuosien varrella olen tavannut ja hoitanut kymmeniä ja kymmeniä tällaisia naisia. Karvoja nypitään niin kauan kun se on mahdollista, mutta jossain vaiheessa tämä ehkä muuttuu liian työlääksi ja on pakko ottaa käyttöön parranajovälineistö. Sänki meikataan piiloon ja mikäli kasvu on todella nopeatahtista saatetaan parta joutua ajamaan päivän aikana toistamiseen.

Tilanne on todella ongelmallinen. Moni kokee olevansa friikki ja ainoa lajiaan, yksin.

Elämästä voi tulla rajoittunutta matkailun ja yökyläilyn suhteen. Sama koskee joitakin harrastuksia, ihmissuhteista nyt puhumattakaan.

Taustalla on jonkin sortin hormoonihäiriö, mutta hormooneihin kajoamalla ei tätä ongelmaa kuitenkaan ole helppo ratkaista.

Apu löytyy laserkarvanpoistosta! Tumman tai tummahkon karvan voi poistaa Diodi- tai Alexandriittilaserilla. Hoitokertoja tarvitaan useita, yleensä 6-10, mutta karva saadaan hengiltä.

Nämä hoidot ovat laserhoitajan elämässä niitä hauskimpia ja palkitsevimpia.

Laserhoitaja on karvan vihollinen numero 1. Karvalla ei ole mahdollisuuksia, sen on poistuttava tältä planeetalta. KUOLEMA KARVALLE!!!

ps. tervetuloa koehoitoon.

Tule koehoitoon

kuva: fancy tails

Kevät on tulossa ja bikinikausi lähestyy. Ja vaikkei lähestyisikään, niin ainahan on uimahallit sun muut kylpylät ja kumppanit. Mikäli karvat ovat ongelmasi voin suositella laserkarvanpoistoa. Itse olen ollut jo kohta 10 vuotta ilman säärikarvoja ja vietän siis vapaata elämää siltä osin.

Olen alkanut jo kuvitella syntyneeni karvattomana, mutta tarkemmin ajatellen muistan kuitenkin elävästi joka aamuisen säärten ajelun...

Entäs bikinirajat sitten. Voihan niitäkin ajella, paitsi jos sattuu joka kerralla saamaan karvatupen tulehduksia ja muuta mukavaa. Iho on pampuloilla ja näyttää kuin olisi joutunut ampiaisparven hyökkäyksen kohteeksi... Ei enää koskaan. Kiitos.

Yleensä tarvitaan 6-8 hoitokertaa, että saadaan karvat nujerrettua, joskus voi vähempikin riittää. Kasvojen alueella tarvitaan usein enemmän hoitoja kuin vartalolla.

Laserhoitaja tekee veloituksettoman koehoidon, varaa aika jos asia kiinnostaa...

Uusi laserlaite karvanpoistoon

Hahaa!

Käytössämme on Alexandriitti-laser karvanpoistoon.

Alexandiitti-laser ei ole mikään uusi keksintö, vaan peräisin 90-luvun puolivälin tienoilta.

Sitä on käytetty maailmalla varsin laajasti ja tulokset ovat hyviä.

Kaiken kaikkiaan karvanpoistossa käytetään pääasiassa neljää eri valon aallonpituutta, jotka ovat rubiini 694 nm, alexandriitti 755 nm, diodi 810 nm ja Nd:YAG 1064 nm. Sitten on tietysti IPL- valoimpulssilaitteet, mutta nämä eivät ole lasereita laisinkaan ja tehoiltaan heikompia ja toimintaperiaatteiltaan muutenkin täysin eri asia.

Kaikilla näillä laser-valon aallonpituuksilla on mahdollista tuhota tumma karva. Nd:Yagilla myös mahdollisesti vaaleampikin karva, sillä sen valo imeytyy muuhunkin kuin tummaan pigmenttiin.
Meillä on tällä hetkellä käytössämme muut, paitsi ei rubiinia... Sitäkin olemme käyttäneet useita vuosia, mutta se on parhaimmillaan tatuoinnin poistossa, ei karvanpoistossa.

Diodia olemme käyttäneet 2000-luvun alusta ja siitä on erittäin hyvät kokemukset.

Alexandriitti tuo lisää mukanaan lisää tehoa, mutta samalla vähän lisää kaikkea muutakin eli saattaa vähän tuntua ja iho voi punoittaa hoidon jälkeen pidempään, ei kuitenkaan pitkään, toivottavasti. Haha. Hoito on jonkin verran nopeampaa kuin diodilla.

Tähän astiset kokemukset ovat innostavia! Sitä paitsi minä RAKASTAN lasereita. En kyllä kaikkia elämäni aikana tapaamiani, mutta useimpia. Alexandriitin kanssa on menossa kuherruskuukausi, mmmmmm! Hän on ihana.....

Jos sitten ajattelee asiaa koruntekijän näkökulmasta, mikä ei tietenkään liity asiaan mitenkään (paitsi että alexandriitti-laserissa tietenkin on synteettinen alexandriitti jossain sisällä), niin kivenä sillä eräs mielenkiintoinen ominaisuus, jonka korunikkarit lienevät huomanneet. Se on joko vaalea lila tai makea turkoosin sininen valaistuksesta riippuen. Tämän olen havainnut itsekin laittamalla alexandriitteja (Swarovski) laventelin väristen helmien väleihin. Kaikki ihan hyvin kunnes tulet koru kaulassa tietynlaisen lampun alle ja Ta-daa! yht´äkkiä kivet eivät enää sovikaan helmien kanssa...

kuva: Jalokivitukku